Kiihtyvyysanturi (ICP) on herkkyydeltään tyypillisesti 100mV/g. Antureita on saatavilla erilaisilla herkkyyksillä erilaisin kohteisiin. Esimerkiksi 10mV/g anturin dynaaminen alue on suurempi ja se soveltuu voimakkaasti värähtelevien kohteiden mittaukseen, kun taas 500mV/g anturilla voidaan mitata hyvinkin vaimeita värähtelyjä.
Nykyaikaisissa analysaattoreissa voidaan käyttää eri herkkyyden antureita, eikä niitä enää rajoita vanhojen lukulaitteiden asteikot. Anturit tulisikiin aina valita käyttökohteen mukaan ja reittimittaajalla on hyvä olla käytössään eri herkkyyden antureita.
100mV/g antureilla on useita eroja verrattuna 50mV/g anturiin. Nykyinen standardiherkkyys kunnonvalvontateollisuudessa on 100 mV/g. Aiemmin – 50 mV/g oli alan standardiherkkyys, kunnes 100 mV/g korvasi sen.
Seuraavassa vertailussa 100 mV/g vs. 50 mV/g herkkyyskiihtyvyysmittareita käytetään CTC:n AC102 (100 mV/g) ja AC117 (50 mV/g) kiihtyvyysmittareita. AC102:n ja AC117:n tekniset tiedot ovat nähtävissä alla:
TAAJUUSVASTE
Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista kiihtyvyysanturia verrattaessa on taajuusvastealue, jonka kukin kiihtyvyysanturi pystyy mittaamaan tarkasti.
Yllä olevassa kaaviossa on esitetty kahden eri anturin amplitudivasteet annetuilla taajuusalueilla. Kyseisillä alueilla amplitudi vaste on riittävä perinteiseen kunnonvalvontaan. Tyypillisesti epäherkemmän anturin mittausalue on suppeampi.
Tarkemmin sanottuna AC102 (100 mV/g) kiihtyvyysanturi mahdollistaa taajuuksien havaitsemisen välillä 0,5 Hz – 1 Hz ja 12 500 Hz – 15 000 Hz ±3 dB:n toleranssin sisällä, mikä ei ole mahdollista AC117 (50 mV/g) kiihtyvyysanturilla.
DYNAAMINEN ALUE
Seuraava ominaisuus, jota aiomme tarkastella, on kiihtyvyysmittarin dynaaminen alue. Dynaaminen alue tarkoittaa käytännössä sitä kuinka voimakkaan värähtelyn kyseinen anturi kykenee havaitsemaan.
Nykyisten analysaattorien laaja jännitealue takaa, ettei signaali leikkaudu korkeillakaan g-arvoilla.
KOHINA
Viimeinen ero molempien anturitekniikoiden välillä on spektraalinen kohina. Tämä ominaisuus vaikuttaa vain anturin signaaliin erittäin alhaisilla nopeuksilla. Todellisessa ympäristössä käyttäjä ei todennäköisesti koskaan kohtaa ongelmia 100 mV/g tai 50 mV/g kiihtyvyysantureiden spektraalisesta kohinasta. Vertailun vuoksi katsomme kuitenkin eroja.
Yhteenvetona, CTC:n moderni 100 mV/g kiihtyvyysanturi ±80 g dynaamisella alueella soveltuu ominaisuuksiensa ansiosta perusanturiksi suurimpaan osaan mittauksia, joten se on yleisin valinta myös asiakkaillamme.
